Tosiaan ihan kauheen kauas ei tarttee onneks palailla, koska tosiaan ollaan vasta vajaa viikko oltu muuttotunelmissä. :) H tuli kotiin kolmen viikon leireilyiltä tossa viime perjantaina ja maanantaina oli tarkoitus tulla muuttoauto. Tai ainakin H:n piti olla täällä maanantaina. Viikonloppu meni siis hulluna pakkaillessa. Ihan hyvään malliin saatiinkin hommat, kunnes lentämisen sijaan päätettiin ajaa tänne autolla. Muuten oltaisiin ajettu auto nyt tulevana viikonloppuna. Oltiinkin jo ihan kypsiä siihen pakkailuun, niin melkein ekstempore päätettiin sunnuntaina lähteä ajelemaan Osloon. Tunnissa pakattiin tärkeimmät kimpsut autoon ja lähdettiin viiden tunnin ajolle Helsingborgista Osloon. Enni on onneki reipas matkustaja, joten tää eka pätkä meni aina sukkelaan. Tosin matka dvd meni jotenkin jumiin, joten teletappien sijaan pärjättiin muilla viihdykkeillä. Ja onneksi lähtö oli suht myöhään, niin Enni nukku yli puolet matkasta. Tosiaan sinne Osloon ajettiin nopsaan, mutta vapaan hotellin löytyminen olikin sitten toinen homma. Lopulta päästiin nukkumaan puolen yön jälkeen.
Aamu otettiin sitten ihan rauhassa ja starttailtiin auto kymmenen maissa. Laitettiin navi ohjaamaan meidät Sogndaliin ja kaasu pohjassa lähdettiin painamaan, että H ehtisi mahdollisesti vielä iltapäivän treeneihin. No luotettiin naviin eikä järkeen. :D En tiedä olisiko tänne päässyt muutakin reittiä vai ei mutta me mentiin suoraan vuoristoon. Alkumatka oli joitain ihan hirveitä kärryteitä - pahempia kun Lapissa - ja kuskilta meinasi jo usko mennä. Sitkeästi kuitenkin jatkettiin navin mukaan ja viimein päästiin jo hiukan paremmille teille. Edelleen pienille - mutta sentään asfalttisille. Nii ja luntahan oli joka paikassa.
Matka kuitenkin eteni ihan yllättävän nopsaa, vaikka tiet eivät mitään huippuja olleetkaan. Ja maisemat olivat ihan huikeita. Loppupeleissä positiivinen reissu. Joo ja monenkohan vuoren läpi ajettiinkaan... varmaan kymmenien. Alkuun kiemurteltiin vuoria ylös ja alas pitkin siksaks teitä ( alaspäin sai huoletta ajaa vaihde vapaalla ja jarru pohjassa) mutta ilmeiseti teidenrakentajilta loppuneet voimat, sillä jossain vaiheessa vuorten ylitys muuttuun tosiaan läpiajoiksi. Useiden kilometrien mittaisia tunneleita tosiaan riitti. :D Meidän lounaspysähdyksesta pitää vielä sen verran mainita; että käytiin mäkissä ja H otti ranut, ison juoman, sekä jonkun extrahampparin. Mie otin peurus juustohampparin. Lasku 150nkr. SIIIS MITÄ????
Mutta tässä hei muutama autosta otettu kuva matkanvarrelta;
Ps. Näkyyks teille ton ekan postauksen kuva???? Tänne näkyy vissiin joka toinen kerta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti