keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Terveppä terve

Taas täällä. Sallan innoittamana. ;)

Viimeksi olin siis lähdössä lumikoloon!!! Olin muuten kovasti suunnitellut ottavani paaaljon kuvia muistoksi reissulta...arvatkaa monta otin? :D Ja arvatkaa vaan miten reissu minun tuurilla meni? ;)

No täällä oli ollut kauniin aurinkoista koko viikon kunnes retkeä edeltäneenä päiväna alkoi sataa VETTA ihan pirkuleesti. Eipä siinä mitä, juttelin vielä illalla parin kaverin kanssa, jotka molemmat ovat olleet kyseisellä reissulla. Olin siis ylipakannut rinkkaan vaihtovaatteet ihan alkkareista toppavaatteisiin. Kenkiä oli, rukkasia oli, pipoja oli.... kaikkee oli pakattuna. Kävin jopa ostamassa villaisen urheilualuspaidan. Villakalsareita en kehdannut ostaa, kun oli niin kalliitkin vielä. Miettikää 60 ekee kalsareista? :D Eli olin varustautunut hyvin ja olin sillä asenteella, että pieni sade ei haittaa koska illalla pääsisin vaihtamaan kuivat vaatteet ja siellä vuorilla sataisi kuitenkin lunta, eikä se ole niin kastelevaa.

Todellisuudessa olin aivan HIESTÄ märkä jo ennen bussiin nousua kun olin raahannut suksia ja sitä oman painoistani rinkkaa aamun koululla. Bussi vei meidät sinne tohon suht lähelle hiihtokeskukseen, josta lähtee hyvät toptur reitit. Kokoonnuttiin koko 60 hengen ryhmän kanssa siihen odottelemaan mattimyöhäsia ja tutustumaan omaan 4 hengen ryhmään. Omani oli ihan mukava, 1 tyttö ja kaksi poikaa. Oltiin päätetty tehdä illalliseksi tacoja. :D Jokaisella oli tarpeita mukana. Lapiot ja kaikki muukin tarpeellinen meidän ryhmästä löytyi. Odoteltiin noin 15-20 min ja KAIKKI olivat ihan likomärkiä. Minun laskettelutakki oli jo tässä vaiheessa päästänyt vedet läpi. Housut sentään kuivat. Virittelin siinä sellaiset "feller" härpäkkeet suksiini. En ollut aiemmin kuullutkaan moisista ( nyt lainasin kaverilta). Nämä tarrat kiinnitettiin suksiin - ikään kuin suksivoide - ja tarkoituksena oli tietenkin estää liiallinen luisuminen. Ylämäkeen nousu on kuulemma huomattavasti helpompaa kun voi vältää haaranousun. :D Fiskeben. Mikä lie suomeksi.

Vihdoin päästiin liikenteeseen ja meikäläinenhän jo melkein heti siinä nurin kun ylitettiin tiellä menevä joki. :D Onneks vaan melkein. Sitten aloitettiin nouseminen. Ensin hiihtoreittejä pitkin ja myöhemmin märällä puuterilla omia latuja pitkin. Otin tämän nousun ihan kunnon treenin kannalta, sillä siitähän minä tykkään. ;) Yritin siis pysytellä siinä etupään porukassa. Ihan hyvin se sujuikin lounaaseen saakka. Eli noin pari tuntia. Lounaspaikalla viivyttiin ehken 20 min. Olin niin läpimärkä, että en todellakaan jaksanut kaivaa mitään syömistä rinkasta, vaikka olinkin kaiken syötävän pakannut ihan päällimmäiseksi. Ei huvittanut, eikä ollut nälkä. Ihme. No olin kyllä tankannut kunnon aamupalan. Jano oli sitäkin suurempi. En edes ottanut suksia pois kun oli lainasukset, ja se niiden poisottaminen ja monoihin laittaminen oli oma pieni projektinsa. Tönötin siinä sitten kylmissäni. Yritin kovasti lämmitellä ja kaivoin jopa kuivat hanskat esille. Kestivät kuivana noin 10 sekunttia. Housut oli vielä kuivana - kaikki muut ihan läpimärkinä. Olin siltikin kuivempi kuin osa muusta porukasta. Olin kuitenkin vielä yllättävän positiivinen ja yritin vähän saada lämpöä nousemaan ja ajattelin vaan niitä kuivia vaatteita ja extra villapaitaa. :D Jotkut puhuivat jo takaisin kääntymisestä, mutta kukaan ei luovuttanut, sillä sama keikka vuoden päästä ei kai houkuttanut ketään. :D

Lounaan jälkeen alkoi jyrkkä osuus ja se kaatosade muuttui vähitellen jäätäväksi tihkuksi. Kaivoin laskettelulasit päähän. Pysyin ihan lämpimänä silti, sillä minun piti oikeasti tehdä työtä pysyäkseni vauhdissa. Olin ylläri pylläri päästänyt jo paljon porukkaa ohi. Mentiin siis jonossa kun maasto oli aika haastavaa. Minun fellerit oli tietenkin luisuneet ihan lyttyyn ja olivat vaan möykkynä siellä suksien alla. Ois vissiin pitänyt kiristää ne kunnolla tai jotain. Muutaman kerran meinasin lentää aikas hyvät pannut mutta uskokaa, että pysyin suksillani vaikka kovasti jalat vapisivatkin. :D Se oli silti ehken kaameimmat puoli toista tuntia pitkiin aikoihin. Lunta/jäätä tuli ja tuulikin oli jo aika kova.  Melkein meinasi itku tulla kun osa porukasta kääntyi takaisin kun eivät enää kestäneet. Minä vaan ajattelin villapaitaa ja päätin että kyllä tästä selvitään!

No vihdoin pysähdyttiin ja koottiin ryhmä kasaan. Ohjaajat olivat myös ihan läpimärkiä - en usko, että kukaan hienoilla coretex-vaatteillaansakkaan oli enää kuiva. Joillain raukoilla ei edes ollut vaihtovaatteita!!!! Ohjaajat tekivät ehdotuksen; kaivetaan lumikolot ja syödään siellä rauhassa eväät, pakataan kamat ja mennään yöksi kotiin? Seuraavana päivänä tultaisiin takaisin tekemään suunnistusosuus. Joo ei pistänyt kukaan vastaan. Yllättäen omakin mieli pomppasi ylös, ja sadekin oli ihan mukavaa lumisadetta. Kukin ryhmä sai oman kolopaikkansa ja me kaivettiin omamme aika vauhdilla. Se oli ihan kivaa ja siinä tutustui niihin muihin samalla. Kolossa oli yllättävän lämmin ja siinä sitten vaihdettiin kuivaa ja lämmintä ylle sekä syötiin eväät. :)

Sitten lähdettiin kotimatkalle. Tämän 4 tunnin ylös kapuamisen perusteella alastuloon oli varattu tunti. Bussi siellä meitä sitten odottelisi. Jep jep. Tiesin jo ylöspäin tultaessa, että siitä kotimatkasta ei hyvää seuraisi. :D Jäin suosiolla viimeisten joukkoon. Minulla oli siis ihan tavalliset hiihtosukset, ei mitkään laskettelusukset, kuten useilla muilla. Jyrkkä mäki, märkä lumi, lumisade, väsyneet jalat ja painava rinkka eivät olleet mikään hauskin yhdistelmä. Älkää käsittäkö väärin - tykkään laskettelusta ja olinhan sitä jo Artun kanssa vasta treenannutkin ( niin kunnon suksilla), mutta oli iiiiihan surkea. En uskaltanut jyrkimmissä kohdissa ( tai juuri missään) ollenkaan laskea vaan ihan kävelin niillä suksilla. Minä ja 5 muuta luuseria tultiin kukin omilla tyyleillämme sitä mäkeä alas puolitoista tuntia. Kaaduin joku 10 kertaa. Pääsin silti ihan omin avuin ylös - toisin kuin yksi tyttö joka aina oli pääedellä siellä hangessa ja yksi opettaja kävi hänet aina rinkasta nostamassa ylös. :D :D :D No täysi bussi odotteli meitä siellä alhaalla vähän extraa! Oli kyllä aika ihana päästä kotiin lämpimään suihkuun!

Seuraavana päivänä suunnistettiin sisällä hallissa. :D Eli ihan okei reissu loppupeleissä. :D

Muuten ei mitään erikoista tänne.



Yksi ilta laitoin Adalle kylvyn ja lähdin käymään keittiössä. Tulin takaisin ja malttamaton kylpiä oli jo ammeessa. 



Lumikolon jälkeen ilmat tietenkin taas kirkastui ja ollaan ulkoilta paljon. Vuorilla on vielä vähän lunta mutta meidän pihassa on nurmi vihreänä ja ollaan tarettu jo t-paidalla auringossa. Ei kyllä kauaa. 


Synttäreillä neitinen. 


Hömelöt pyöräilee


Isosiskon pyörä on aika kova juttu nyt.

Lisää kuvateksti


Hönelöt leikkikentällä rannassa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti